Trondheim

Toinen Norjan reissu on nyt takana ja pikkuhiljaa siitä alkaa selvitymään.
Viimeset neljä päivää oli aika tiukkaa matkustamista, mutta kyllä kannatti!

Oliver sai nyt sen sertin mitä jo pari viikkoa sitten yritimme Tromssasta. 

Kun sieltä kotiuduimme vara-sertin kanssa katsoin äkkiä NKK:n sivut ja löysin Trondheimin näyttellyn joka olisi 5.7. ja ilmottautuminen meni sinä päivänä (16.6.) jolloin kotiuduimme edelliseltä reissulta. 

Kun on tarpeeksi hullu niin sitä on valmis lähtemään matkustamaan monta tuhatta kilometriä uudestaan. Ylipuhuin ihanat vanhempani mukaann reissuun ja näin se sitten tuli tehtyä. 

Näyttelyssä Oliver piti Suomalaisten cotoneiden lippua korkealla kun kilpakumppanit tulivat Norjasta sekä Ruotsista.
Oliver oli ainoa joka sai SA:n joten se olikin suoraa PU1 kera sertin sekä narttujen loputtua ROP! 

Näin napsahti kaksi titteliä sekä PU1 sija nro 30. 

Kehä oli ohi jo aamusta, mutta silti päätimme jäädä odottamaan iltapäivän isoa kehää.
Siinä odotellessa tuli syötyä ja nukuttua päikkärit ihanan kivisessä maassa. Isossa kehässä Oliver napattiin kovatasoisesta joukosta kuuden parhaan joukkoon joten kyllä se kannatti odottaa, vaikkei sijoille asti yllettykkään.

Kotimatkalla Ruotsin puolella auto otti lähikontaktia pienen peuran kanssa, mutta onneksi siinä ei käynyt pahemmin.

Crazy trip to Norway 12.-16.6.

Auto starttasi Kiuruvedelle torstaina ja siitä perjantaina kohti Norjaa.
Näin alkoi crazy trip josta tuli kyllä aivan nimensä veroinen matka :D

Ajoimme koko perjantain ja saavuimme illaksi Skiboteniin tässä vaiheessa matkaa oli takana 1300km.
Lauantai meillä olikin "vapaa päivä" joten mitäs muutakaan me teimme kun lähdimme ajelulle :D
Ajoimme semmosen pari sataa kilometkiä ja kävimme katsomassa aivan henkeä salpaavia maisemia.

Illalla koirien valmistelua ja Sunnuntaina oli aika jättä Skibotn ja suunnata Tromssaan. 

Aikatauluun oli merkattu, että cotonit alkavat 11.00 

Lähdimme vähän aikataulusta myöhässä ja ajoimme kauhealla kiireellä näyttelypaikalle. 

Siellä huomasimme, että kehät alkavatkin myöhemmin. Tai siihen kehänlaidalle oli merkattu aikataulu ja lopulta cotonit olivatkin reilusti 12 jälkeen.. 

Tuonne ilmaan ei olisi kyllä ollut mikään kiire :D 

Koko päivän satoi milloin vähemmän ja milloin enemmän. Lämpöasteita ei varmasti ollut kuin muutama ja kun siihen lisätään vielä tuuli niin hyi! 

Onneksi meillä oli makuupussit mukana joten kävin hakemassa omani autosta ja sukelsin sinne :) 

Vihdoin ja viimein oli cotoneiden vuoro Oliverin tulos VAL ERI2 SA PU2 vara-sert. 

Siru esiintyi oikein kivasti ja tulos VAL ERI1 SA PN1 SERT CACIB VSP 

tuon sertin myötä Sirusta tuli Norjan muotovalio sekä CACIB oli viimeinen tarvittava intti titteliin. 

Paluumatkamme oli hyvin mielenkiintoinen :D 

Lähdimme näyttelyn jälkeen kohti Kiuruvettä ja suunnittelimme kauppareissua, mutta ehei eihän siellä mikään paikka ollut auki :D 

Ei kauppaa, ei ruokapaikkaa, ei mitään. Aina kun saavuimme seuraavan jonkun kaupan luokse oli se mennyt juuri kiinni. 

Turvauduimme siihen, että kyllä abc on auki! pääsimme yhden abc.n pihaan ja se piru oli mennyt aivan pari minuuttia sitten kiinne! tossa kohtaan oli kyllä niin epätoivonen olo kun olla ja voi. 

reilut 600km takana ja emme vieläkään olleet löytäneet paikkaa joka olisi ollut auki.

Vasta kun olimme taittaneet 800kilometriä pääsimme Ouluun jossa oli mäkkäri auki! 

voi sitä riemua kun vihdoin ja viimein sai ruokaa. 

Selvisimme kuin selvisimmekin tästä matkasta ja kyllä se nyt jo naurattaa. 

Kaiken kaikkiaan reissu oli aivan huikea!

Tuuri & Salo 24.- 25.5.

Harvoin sitä tulee itkettyä kehässä, mutta nyt on sekin tehty.

Lauantaina tunnelma oli oikein lämmin ja kehän jälkeen oli todella hyvä fiilis, vaikkei tulokset olleetkaan mitkään hurjan hienot (Olle ERI2 SA & Jerry VSP-vet)
Jotenkin sunnuntaihin lähddin fiiliksillä "ihan sama mitä tulee" fiilis oli eilisen jälkeen hyvä.
Mutta sunnuntai oli meidän päivä!

Saavuimme Salon näyttelypaikalle ja vilkaisin luetteloon, uroksia viisi loput narttuja.
Ensin meni kehään nuortenluokan urokset eh & eri.
Valioluokassa oli kaksi koiraa Oliver sekä viimevuoden voitokkain uros. Oliver meni ja voitti valioluokan sa:n kera. Kävin äkkiä vaihtamassa koiran Jerryyn ja esiintyminen sujui oikein kivasti. Tuomarikin tuntui tykkäävän tuloksena eri1 sa!
PU-kisa oli seuraavaksi ja äkkiä piti saada Jerrylle esittäjä! onneksi Maaret oli siinä vieressä ja tuli esittämään Jerryn.
Tuomari pyöritteli koiria mietti ja pohti.. lopulta Oliver voitti ja tuomari osoitti Jerryn sijalle kaksi ja tässä vaiheessa kyyneleet alkoivat vieriä pitkin poskia :) Jerry sai ensimmäisen sertin ja pojat ottivat upeasti kaksoivoiton!

Oliver oli lopulta VSP, mutta Jerry voi minkä tempun se teki :D

Venäjän vallotus - Kingisepp 6.4.

Monien mutkien kautta pääsin kuin pääsinkin lähtemään reissuun.
Meillä oli aluksi niin hienot suunnitelmat Minnan kanssa miten yhdistäisimme pari näyttelyä tuolle viikonlopulle ja kappas loppuen lopuksia vaihdoin matkanjärjestäjää ja suuntasin Venäjälle yksin Oliverin kanssa.

Lähtö oli myöhään lauantai-iltana ja sainkin rauhassa pakkailla sekä pestä koiran vielä la päivällä.
Mitään kiirettä ei siis ollut, mutta jännitystä senkin edestä :D 
Oliver selkeästi vaistosi, että nyt olen lähdössä näyttelyyn ja näin tämä pieni valkoinen karvaturri seurasi ylös, alas, ylös, alas sekä juoksi häkkiin, pois, häkkiin, pois :D

Illalla suuntasimme Helsingin länsiterminaaliin missä MiliaM Travelin bussi meitä odottikin.
Pakkasimme koirat sekä tavarat bussiin ja suuntasimme kävellen laivaan. Tutustuin siinä pariin vehnäterrieri ihmiseen ja näin sain matkaseuraa.
Matkan edetessä porukka tiivistyi ja meillä oli aika huippu reissu!

Saavuimme hieman puolen yön jälkeen Tallinnaan mistä lähdimme parin pysähdyksen kautta matkaamaan kohti Venäjää.
Melkein heti oli ensimmäinen pysähdys kun eläinlääkäri tuli antamaan madotusleimat koirien passeihin.
Pysähdyimme vielä Narvassa hieman ennen rajaa.
Joskus neljän aikoihin olimme rajalla jossa tarkastettiin passit neljä kertaa!
Yksi lappunen piti täyttää ja yhden kerran piti mennä passitarkastukseen, muuten tarkastaja tuli bussiin.
Tuossa passitarkastuksessa oli kyllä niin zombi olo!
Selviydyimme rajalta tunnissa eli kello näytti silloin 5. Kelloa siirrettiin tunti eteenpäin eli kuuteen.
Näin meni tämä yö.
Rajan jälkeen bussi starttasi mäkin kautta kohti näyttelypaikkaa missä olisi ollut tarjoolla jotain pientä aamupalaa, mutta kamalan unisena ei kyllä tehnyt mieli yhtään mitään joten jäin suosiolla pötköttelemään bussiin.

Vihdoin bussi suuntasi kohti näyttelypaikkaa mukanaan lastillinen pirteitä ihmisi :D
Näyttelypaikka oli aika pieni ja ahdas!
Saimme kuitenkin koko bussilastillisen yhteen nurkkaan ja meillä oli siellä oma "kolo".
Pian kehät alkoivat rullaamaan ja porukka haki toinen toisensa jälkeen koiralleen sertin.
Oliverin kehä oli vasta iltapäivällä ja vähäiset unet, syömättömyys, tunkkainen ilma sai aikaan ei niin hyvän olon.
No pieni happihyppely ja taas jaksoi odottaa.
Vihdoin kehä alkoi ja sehän meni aika hyvin.
Oliver oli innoissaan kun vihdoin pääsi kehään (viimeksi ollut virallisessa näyttelyssä elokuussa)
Tuomari totesi arvostelun jälkeen "thank you" ei siis mitään tietoa mitä koira sai :D ei muuta kun pois kehästä ja odottelemaan mikä tulos tuli.
Hetken päästä sain lippulappuset ja ruusukkeen tulos ROP kera sertin joten Oliver sai kymmenennen tittelinsä VENÄJÄN MUOTOVALIO!

Iltapäivällä oli ryhmäkehä johon laitoin koiran tyylillä "ei sieltä kuitenkaan mitään tule"
no kappas tuomari poimi Oliverin ensimmäisenä jatkoon.
Koiria oli jatkossa viisi? joista kolme sijotettiin. Ensin meni kolmas ja en huomannut, että kakkonen on sijotettu. Tuomari tulee kättelemään minua ja hämmentyneenä huomaan kakkospallilla olevan jo koiran totean siihen "ykkönen" johon tuomari "kyllä voittaja" wuhuuu!!!

Vielä oli jäljellä BIS-kehän läpijuoksu, jossa oli mukana neljä suomalaista koiraa ryhmistä 5, 7, 8 ja 9.
Kappaskappas BIS 1-3 sijat menivät kaikki venäläisille koirille :D Mutta ei haittaa!

Pääsimme lähtemään ihan hyvissä ajoin takaisin kohti Viroa ja voi sitä ilon hetkeä kun sai ruokaa :DD Kyllä mäkkisapuska maistui ihan extra hyvältä!
Joteinkin kummasti unikin maittoi takasintulo matkalla.
Bussi ei ollut edes ehtinyt lähtemään liikkeelle kun nukahdin.
Hyvin tyytyväisenä tuli nukuttua koko bussimatka. Toki rajalla oli taas omat juttunsa ja niissä meni tunti niinkuin tullessakin.

Saavuimme Tallinnaan illalla 9-10 aikaan kävimme Ollen kanssa pitkällä lenkillä, tassupesulla jonka jälkeen Oliver innoistuikin leikkimään huonetoverin koiran kanssa.
Lopulta kun omistajat sai päänsä tyynyyn kaikki rauhottui ja aamulla nousimme puoli kuudelta pirteänä suuntaamaan kohti kotia.

Ihan huikean mahtava reissu takana!
Kiitos kaikille Miliamin kyydissä olleille sekä Miliamin porukalle hienosta järjestelystä!

Patellaluksaatio part 2. mysteeri on ratkaistu

Ricon oireet alkoivat viime maaliskuussa (-13) jalka jäi aina välillä "lukkoon" hetki mentiin kolmella jalalla ja sen jälkeen taas aivan normaalisti. Tätä tapahtui silloin tällöin ei päivittäin.
Käytimme Ricon ihan ensimmäiseksi normaalilla eläinlääkärillä, koska ei meillä ollut mitään tietoa mikä jalassa olisi. Pienen pieni epäilys hiipi mitä jos polvi on löysä.
No tuloksena oli löysät polvet --> leikkaukseen.
Seuraavaksi menimme ortopedille joka on erikoistunut polviin varmistaaksemme tämän asian ja valmistautumaan leikkaukseen.
Hämmennyt oli suuri kun eläinlääkäri ei tuntenut polvissa mitään löysyyttä?
Lääkäri päätti rauhoittaa Ricon ja tutkia polvet rauhoituksessa sekä ottaa kuvat.  Mitään poikkeavaa ei kummassakaan ilmennyt. Eläinlääkäri vain totesi "en ymmärrä miten näistä on saatu löysät polvet kun nämähän on täyttä priimaa"
Tämän takiahan Ricolla on koiranetissä tulos 0/0.
Lopulinen lausunto Ricon oireilulle tämän lääkärin mielestä oli eturauhastulehdus.
Huokasimme pikkusen helpotuksesta, että polvet ovat terveet ja selviämme tästä hormoonipiikillä.
Kuitenkin oireet vain jatkuivat ja kyseinen ell ei vieläkään löytänyt polvista mitään vikaa.
Piti meitä vain tyhmänä kun väitämme koiran oirehtivan polvea joka on aivan terve.
Emme enään itsekkään ollet varmoja mikä tuossa koirassa on kun selkeästi siinä jalassa on joku mikä aiheuttaa tuollaiset oireet.
Mitä siinä voi muuta kun jäädä ihmettelemään specialistin antaessa tuollaisen lausunnon, vähemmästäkin hämmentyy.
Ei auttanut muu kun jatkaa elämää "terveen" koiran kanssa.

Rico oli pitkään ihan ok, kunnet jouluna (-13) oireilusta tuli ihan päivittäistä.
Ei ollut mitään tiettyä tilannetta missä jalka vetäisi lukkoon ja ne hetket kun jalka oli ok meno oli aivan normaalia! Hyvin onnistu hyppiminen, juokseminen eikä olisi ikinä uskonut jalassa olevan mitään vikaa.
Aloin kuitenkin näiden oireiden takia epäilemään hyvin paljon luksaamista.
Tai eihän minulla mitään alan koulutusta ole, mutta näin järjellä ajatellen tein oman diagnoosi:
Kun jalka vetää lukkoon on lumpio pulpahtanut pois paikoiltaan, kun sen vie kädellä ylös tai alas kuuluu naksahdus tuntuu muljahdus niin silloinhan lumpio on mennyt paikoilleen tuloksena koira voi taas liikkua normaalisti, koska lumpio on taas oikeassa kohdassa.

Kuitenkin pikkusen epäilin tätä omaa diagnoosiani ja puhuin asiasta muutaman koiraihmisen kanssa jonka koiralta on leikattu polvi/polvet  ja kaikki oli samaa mieltä, Ricon polvi luksaa.

Kävimme heti alkuvuodesta fyssarilla JOS siellä olisikin jotain muuta.
Lihakset ok, missään ei mitään paitsi löysä polvi..
Ei muuta kun varaamaan aikaa uudelle ortopedille. Tämä lääkäri oli heti sitä mieltä, että kyllä tämän koiran polvi on löysä sekä toisessa polvessa lievää löysyyttä.
Kun Rico malttoi rentoutua tutkittavaksi sitä lumpiota pystyi ihan helposti viemään pois omasta urastaan ja sen näki myös selvästi.
Oikea tulos Ricon polville on 1/2. Kakkosen oireileva polvi leikataan ja ykkösen polvi annetaan olla. Ei ole mitään järkeä lähteä leikkaamaan oireilematonta polvea.
Olin hirmu helpottunut kun vihdoin joku eläinlääkäri löysi syyn ja omille epäilyille tuli varmuus (pitäisikö lukea eläinlääkäriksi ;) )
Ei tuollaista oireilua enään voinut edes katsoa kun näin menevä koira oli monta kertaa päivässä kolmella jalalla :(


Tässä vielä linkit vuosi sitten kirjottamiini juttuihin.
Patellaluksaatio part 1.
Ricon mysteeriset polvet ja luustokuvat

Vuoden coton de tulear 2013

Vihdoin kyseisen kisan tulokset julkaisiin ja molemmat pojat pärjäsivät oikein hyvin.

Vuoden 2013 coton de tulear uros
6. Cheriban Ola Baunilha
7. Kin-Sei Ishana

Hyvä pojat <3 p="">

Do what you love and love what you do - vuosi 2013

Taas on yksi hieno vuosi takana ja on aika kerätä vuosi yhteen sekä katsoa mitä sitä oikein tulikaan koettua.


Ensinnäkin muutin heti tammikuun alussa poikien kanssa Hankoon ja aloitin työt Helmiäisen chihu kennelissä.
Tämä oli yksi elämäni parhaimmista kokemuksista ja opetti minulle todella paljon!
Tuli nähtyä mitä se koirankasvattaminen oikeasti on, niin hyvät kuin huonotkin puolet.
Opin myös paljon erilaisista koirista ja niiden käyttäytymisestä.
Kiitos vielä Merjalle perheineen tästä kuudesta kuukaudesta minkä sain viettää teidän kanssanne :) Olen enemmän kuin iloinen, että sain kokea tämän ainutkertasen kokemuksen.



Toki tähänkin vuoteen mahtui näitä ei ihania asioita.
Ricon polivi alkoi oireilemaan maaliskuussa hyvin oudosti eli yhtäkkiä polvi jäi "lukkoon" eikä suoristaminen onnistunut.
Kävimme tästä ihan normaalilla eläinlääkärillä jolta tulos oli = leikkaukseen.
Menimme kuitenkin vielä polviin erikoistuneelle specialistille joka tutki jalan raukotuksessa ja ilman sekä otti kuvat. Mitään ei löytynyt :O Tuloksena täysin priimat polvet ja eläinlääkäri ei meinannut uskoa meidän kertomia juttuja tuosta polvesta. No ei muuta kun jatkamaan elämään "terveen" koiran kanssa.
Asiahan on niin, että tällä hetkellä Rico toipuu leikkauksesta. Kirjoitan lisää asiasta ihan omaan postaukseen.

Mitä näyttelyihin tulee niin niiden osalta vuosi meni aikalailla nappiin!
Heti vuoden ensimmäisessä näyttelyssä leivottiin uusi muotovalio.
Rico oli ilmoitettu ensimmäistä kertaa avoimeen ja tulos olikin PU1 SERT ROP --> EE MVA <3 br="">Samaisessa näyttelyssä esitin cotoneissa uuden junnu valion, veteraani valion ja havannoissa myös tuli roppi kera sertin.

Viikon päästä jatkoimme Latviassa missä Jerry kipaili pitkästä aikaan!
Tulos oli ERI1 ilman SA:ta koska koira on kastroitu.
Oliver aloitti vuotensa olemalla ROP ja Rico ROP SERT --> LV MVA.

Liettuan voittajassa Oliver uusi viimevuotisen tittelinsä olemalla molempina päivinä ROP sekä pääsi sunnuntaina ryhmässä 7 parhaan joukkoon.
Rico molempina päivinä valioluokan ykkönen, luokkasert, PU2, vara-cacib, ja tittelit LT & BALT CH.


Rico tekikin nyt samat kuin viimevuonna junioriluokassa, eli keräsi kasaan kaikki neljä titteliä parin viikonloppun sisällä.

Vuosi jatkui mainiosti Oliver latviassa BIS5 ja Jerry sai hienoja arvosteluja, mutta aina samasta syystä SA jäi saamatta (kastroitu)

Siirryimme Suomen kehiin ja Jerry yllätti totaallisesti!
Mynämäeltä tulos PU4 vara-sert!! Rovaniemeltä myös tulos PU4 ja Oliver olikin hienosti PU1 kera VSP:n.

Pyörähdimme myös Ruotsin Jällivaarassa näyttelyssä mikä olikin vuoden paras näyttely!
Jerry upeasti PU3 kera sertin ja vahvistuvan vara-cacibin!
Kaiken tämän kruunasi Oliverin ROP.


Emme käyneet vuoden aikana kauhean monessa näyttelyssä, mutta tulokset ovatkin sitä hienompia.

Kin-Sei Ishana "Jerry"
1xPU3 - 2xPU4
1xSERT - 1xvara-cacib --> CACIB
1xvara-SERT
3xERI - 1xEH

Cheriban Ola Baunilha "Oliver"
6xROP - 1xVSP 1xPU3 - 1xPU4
ERI1 - ei sa:ta
BISS5
Liettuan voittaja 2013

Gwaihir´s Piena Di Vita "Rico"
2xROP
2xPU1 - 2xPU2
2xSERT
2x luokkasert 1xEH