Kun on aika päästää irti.

Ulkoilutin pienenä monia koiria tästä ihan meidän läheltä kun omaa koiraa en saanut.
Tämän kautta tutustuin myös Pamuun 2000.
Sain vihdoin kokea miltä tuntuu "omistaa koira" kun Pamun omistaja joutui leikkaukseen ja pääsin ulkoiluttamaan Pamukkia säännöllisesti muutaman kerran päivässä.

Pamun omistaja kertoi että tarvisi koirallensa hoitajaa töidensä ajaksi.
Näinpä Pamukki tuli meille testiin viikonlopuksi, kaikki meni hyvin ja pian pamukki olikin meillä viikot omistajan ollessa töissä laivalla.

Vuosi taittui kesään ja Pamukki oli ollut meillä todella paljon vuoden aikana.
Tällöin omistaja kertoi lähteväntä Turkkiin kuukaudeksi ja kysyi jos voisimme pitää Pamukkia tämän ajan. No tottakait me suostuimme ja näin Pamu lähti kiertämään Suomea meidän kanssamme :) Sain siis viettää kesälomaa "oman" koiran kanssa.

Tämän kuukauden jälkeen Pamukki alkoi viettämään meillä sellaisiakin viikkoja mitkä omistaja olisi ollut kotona.

Kasvoin pienen valkoisen koiran kanssa ja saisin ehkä kiittää Pamua siitä, että tykästyin pieniin valkoisiin koiriin! Se vain oli lopulta aivan selvää, että minun ihan oma koirani oli "sellainen kuin pamu"

Vuodet vierivät ja vanhenimme kummatkin..
Pamun omistaja pääsi osa aikaeläkkeelle ja näin se oleskeli siellä nyt enemmän kuin ennen, Olihan se ollut meillä "hoidossa" 10 vuotta :)

Nyt elämä on tullut siihen pisteeseen, että tiemme eroavat ja on aika päästää irti!
Vaikka kyseessä ei ollut ihan oma koira niin vietin silti paljon aikaa Pamun kanssa ja se opetti minulle todella paljon! Olihan kyseessä kuitenkin "minun" ensimmäinen koirani! Temmelsimme yhdessä pitkin metsiä, peltoja, ojia, reissasimme ympäri suomea ja löhösimme vain tekemättä mitään!
Haluan kiittää Pamun omistajaa, äitiä ja isiä jotka kaikki mahdollistivat minulle tämän ja tästä koko koirainnostukseni sai alkuni.

Tässä kohtaa täytyy vain miettiä, että tämä on paras ratkasu ja koiralla on kaikki hyvin! Se saa nyt olla ilman kipuja hyvässä paikassa <3